Euroopan torjunta-ainesääntely

Yhä useampi asiakas pyytää hedelmiä, jotka täyttävät Eurepin "GLOBAL GAP" -standardit ja jotka on sertifioitu tämän protokollan mukaisesti; he ovat huolissaan tuotteen elintarviketurvallisuudesta, ympäristön kunnioittamisesta ja työntekijän turvallisuudesta. Jotkin GlobalGAP-standardit perustuvat siihen, mitä he määrittelevät hyviksi maatalouskäytännöiksi (GAP), ja ne ovat hyvin vaativia.

Euroopan unioni on tällä hetkellä merkittävä torjunta-aineiden kuluttaja, sillä sen kulutus vastaa noin neljäsosaa maailmanmarkkinoista. Euroopan tasolla vallitsee sienitautien torjunta-aineiden käyttö, joita seuraavat rikkakasvien, hyönteisten ja muiden torjunta-aineet. Markkinat ylittävät 6 miljardia euroa vuodessa.

Torjunta-aineiden käytön edut ovat ilmeisiä maataloustuotteiden määrän, laadun ja tasaisuuden varmistamiseksi. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että kyse on myrkyllisistä aineista, jotka voivat vahingoittaa sekä ihmisten terveyttä, niin levittäjien kuin kuluttajien, että ympäristöä. Tällä hetkellä Euroopan unionissa ovat etusijalla kaikki elintarviketurvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät asiat, minkä vuoksi toteutetaan joukko sekä sääntelyyn että valvontaan liittyviä toimia ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun lisäämiseksi, jotka vaikuttavat suoraan torjunta-aineiden käyttöön. Nämä toimet käyvät yhä rajoittavammiksi.

Tällä hetkellä torjunta-aineita koskeva eurooppalainen sääntely keskittyy pohjimmiltaan ketjun alun valvontaan niin sanotun yhtenäisen eurooppalaisen rekisterin avulla ja ketjun lopun valvontaan elintarvikkeiden jäämiä koskevien säännösten ja tarkastusten avulla, kun taas suurin osa käyttösääntöjä koskevista (rajoitukset alueittain, viljelyittäin, levitystekniikoittain, torjunta-aineiden käsittelylupa, levityslaitteiden tarkastukset, käytön valvontasuunnitelmat, pakkausten hävittäminen jne.) kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Yleisesti eurooppalaisella sääntelyllä pyritään:

• Vähentää terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä.
• Parantaa torjunta-aineiden käytön ja jakelun valvontaa.
• Vähentää haitallisia tehoaineita korvaamalla vaarallisimmat turvallisemmilla vaihtoehdoilla, myös ei-kemiallisilla.
• Edistää maatalouskäytäntöjä, joissa torjunta-aineiden käyttö on vähäistä tai olematonta.
• Luoda läpinäkyvä tietojärjestelmä asianmukaisin indikaattorein.